Sahiksen Keittiöurpo tarinoi

Tästä se lähtee. Blogin ensimmäiset lauseet ja mietteet meinaan. Kliseisesti sanottuna puhaltavat uudet tuulet eli kohti uusia haasteita tieni käy. Ensi kesän juttuja tuli tuossa jo testattua vaikka virallisesti miusta tulee Sahiksen Keittiöurpo vasta pääsiäisen jälkeen. Ai että kuinka koeannosten tekeminen sujui? Tokko se hirmuisesti kiinnostaa mutta kerronpa silti.

Uudet annokset vaatii aina jonkinlaisen inspiraation joka muuttuu innovaatioksi. Ei perkele, nyt menee sanasto jo liian hienoksi. Sanotaan suomeksi sama eli parhaat ideat syntyy miulla aina saunassa tai lenkillä. Sitten pitää laittaa suodatin päälle ja karsia sellainen 90% pois ja vielä miettiä tarkkaan mitän tuosta jäljelle jääneestä kymmenestä pinnasta lähtee testailemaan ja kehittelemään eteenpäin. Tällä erää kokeeseen päätyivät tulevan kesän tapahtumissa myytävät annokset.

Rokki soimaan, misattavat kylmiöstä pöydälle, veitsi käteen ja menoksi. Uudessa köökissä tuo aina oman haasteensa se, mistä mikäkin tavara löytyy. Mie en oo mikään laitteilla brassailija vaan terävä veitsi ja leikkuulauta on ne tärkeimmät. CD-soitin lähti heti muuten puutelistalle, vaikka radion aamuohjelmia on ihan jees kuunnella tarinoiden osalta niin musiikkipuoli alkaa tökkimään viimeistään kolmantena päivänä. Antaa sen Wiskarin ajella mökkitiellään (mielellään puuhun), mie voisin mieluummin vaikka Bourdain-henkisesti kuunnella punkkia.

Burgereita testasin neljää erilaista, pari kala- ja pari lihaversiota. Kalaisammasta jatkoon pääsi se, missä oli pihvissä kuhaa, kylmäsavustettua lohta ja kapriksia. Sitrusmajo ja perhanan hyvä rautalampelainen (vai onko se rautalammilainen) sämpylä kruunasi tämän ”pöötsön”. Lihaisampaan pihviin upposi nautaa, nachoja, ciabattaa ja mausteita. Siihen keittelin pohjalle paprikahillon joka makeutti suolaista pihviä aika kivasti. Vähän tuli kokoluokassa ahnehdittua eli se 250g pihvi on pakko varmaan pienentää sillä tuollaisen syöminen ilman taisteluvälineitä on turhan paha case. Kuitenkin tarkoitus on tehdä sellainen eväs jonka pystyy syömään a) kännissä b) samalla kun kuuntelee livemusiikkia c) sammumispisteessä d) niin että kotona aamulla rinnuksilta näkee mitä se on sisältänyt e) ja niin edelleen.

Ai niin ja jos ajattelee vaikka festarien toista tai kolmatta aamua. Tekee niin pirusti mieli jotain pientä suolaista että saisi taitettua oloa paremmaksi ja janoa luonnollisemmaksi. Kenties joku tietää tuntee ja kokee kolauksen omassatunnossaan nirhatessaan silmälasin sangalla nötköttipurkkia auki. Mulla on tarjota teille ratkaisu tähän ongelmaan ensi kesänä. Riittävän suolainen smetanalla aateloitu vorschmack-leipä. Eipä toimi yhtään vai hä?

Sahiksen Keittiöurpo laittaa Misfitsin soimaan ja siirtyy saunan lauteille miettimään seuraavia juttuja.

Edessä kalapöötsöt, taustalla vaanii vorschmack-ruikkari.

Lihaisat kumppanukset.

Ehtaa käsityötä maissilastuja lukuunottamatta.