Vappumaista vapundeerosta

Mie oon löytäny hienon harrastuksen. Viikonloppulenkkeily aamuisin koirien kanssa on hienoa. Hienointa siinä on se, jos näkee pizza-auton kaartavan johonkin pihaan. Voi vaan hihitellä että siellä se mahtaa olla jysäri, kankkunen, koistinen, krappe tai vaikkapa kankainen kylässä. Siinähän koittavat vetää ylirasvaista lättyä naamariin ja miettiä että mitähän sitä on tullut eilen tehtyä kun tuossa eteisessä on liikennemerkki, naapurin postilaatikko ja taskussa tyhjä lompakko. Luottokorttilaskua ei uskalla edes tarkistella sillä miinuksella vinkuu ja pahasti. Toisin se on miulla kun kävelen reippaana ja virkeänä tuon talon ohi ja hengitän raikasta kevätilmaa. Yks hieno huomio on myös tienvarsien huulipunalla kyllästetyt tupakantumpit ja ylimakeat siideritölkit. Siinä on vetäisty vielä pikainen nortti ja lisää pohjia kun on odotettu mittaria.

Vaivaako kankkunen? Maistuisko? Kjeh, kjeh.

%&€#§ hyvää simaa #€€&%§#!

 Vappu oli tipaton täällä osoitteessa ja perinteisempien herkkujen lisäksi tuli tehtyä kunnon krapula-aamiaiset ihan sillä, että onhan simassakin hiivaa ja sokeria. Tänään paistelin pekonia rapeaksi vaikka tykkään ehdottomasti enemmän paksuista brittiläisistä pekonisiivuista. Mutta kun hash browneja ja veripalttua ei ollut niin ajattelin että menkööt pekonitkin sinne päin. Pekonin paistaminen on muuten kanssa ihme taiteilua. Mun mielestä peksat pitää laittaa kylmälle pannulle ja sitten vasta pannu täysille. Siinä mie oon oikeassa, paitsi jonkun muun mielestä. Toinen rapsa-aamiainen oli habanero-tomaatti-makkara-munakas. Molemmat tuli nautittua juustoisen grillileivän ja kahvin kera. Tietty rahkamunkkeja piti maistaa aamiaisjälkkäriksikin, niitä on tullut tuossa vapun aikana vedettyä jokunen tuhat kappaletta. Rouva paisteli niitä pari ämpärillistä niin eihän noita raaski poiskaan heittää. Voi siis sanoa että hyvät rouvan munkit.

Grillimunkit vai rillimunkit?

Harrastettiin muuten myös extreme-ruokailua sillä jostain käsittämättömästä syystä päätettiin mennä McDonald'siin syömään. Laskeskeltiin että edellisestä ateriasta jossain pikaruokalassa on aikaa joku neljä vuotta joten pakkohan se oli testata, että mitä uutuuksia ja uudistuksia tuolta mahtoi löytyä. Mie listoja rakastavana listaan tähän nyt muutaman huomion tuosta yhdestä maailman paskimmista lounasretkistä:

1. Hävetti mennä ovesta sisään ja jo parkkipaikalla tarkkailimme autosta ettei vaan tuttuja ole näköpiirissä.
2. Lapsemme ei todellakaan saanut yhtään perunaa - eikä mitään muutakaan vaan salakuljetimme hänelle omat eväät.
3. Perunat oli entistä huonompia. Lötköjä ja kylmiä "ranskalaisia".
4. Tilaamani kana-pekoni-sipulihampurilainen oli järjettömän kuiva, kanapihvi oli sellaisesta massasta ajettu etten uskaltanut edes googletella mitä variksia se sisälsi. Pekoni oli valmiiksi paistettua ja rekalla kolmeen kertaan yliajettua sileää sekä mautonta levyä. Sipulia en meinannut löytää ennen kuin kävin pesemässä silmälasini toisen kerran. Älkää maistako, aivan kamala "hampurilainen".
5. Rouvan Grand Big Mac oli nimensä mukaisesti Big Macia isompi pettymys.
6. Tuo 17,20e mikä noihin sijoitettiin meni tyystin hukkaan, samaan rahaan olisi tehnyt ruokaakin.
7. Naapuripöydästä pienen lapsen suusta kuulunut "Mun mielestä ei oo kivaa käydä ulkona syömässä." kuulosti typerältä. Meinasin sanoa että "et sie oo ulkona syömässä, sie oot mäkissä".
8. Limsa maistui ihan hyvältä.
9. Jätelajittelu on aika lapsen kengissä. Yhdestä luukusta kaikki sisään.
10. Seuraava yritys jäänee vuoteen 2018. Ulkomaita ei lasketa.

Vappuna pitää olla huumoria, lounas oli just sitä.

Mie kun oon niin kova kehumaan vaimoa niin pitää vielä hehkuttaa vaimon munkkeja. Toi on kuitenkin niin hauskasti sanottu että sanotaan vielä kerran. Vaimon munkit. Mutta oikeasti siis rahkamunkit oli hiton hyviä. Vielä kun sokerointiin saatiin varmaan viimeisinä ihmisinä maailmassa vinkki suurelta johtajaltamme eli sekoitetaan vaniljasokeria aavistus joukkoon niin morjes miten toimikin. Keittiöurpo on lisäksi litkinyt lasitolkulla kotitekoista simaa tukehtumatta edes siinä kelluviin rusinoihin.

Keittiöurpo ja habanero-munakas. My name is nero, habanero.

No joo, olihan siinä paasausta. Hitto vie kun olisi mukava keli ulkona niin voisi tehdä lekoset ja paistella tikun nokassa makkalaa. Makkala on hyvää luokaa. Mutta se ei ollut vielä miun vitsi vaan ihan tosijuttu. Vitsi seuraa tässä:

- Mitä mies sanoi kun autosta puhkesi rengas eikä kukaan pysähtynyt auttamaan?
- Pitäkää munkkinne.