Fazerin parhaat kukkelispööt

Jospa sitä pitkästä aikaa vähän sanailisi tänne. Jotenkin ollut hitokseen tekemistä kun oli ravintolapäivät ja kaikki ettei ole ennättänyt kirjoittelemaan, toisaalta taasen miun tarkoitus ei olekaan väkisin vääntää näitä tarinoita vaan aina silloin kun tulee sellainen fiilis. Maanantaina saksalaisperäisessä kaupassa käynti sai ideariihen käyntiin ja äsken rakkaan vaimoni näyttämä kuvat naamakirjassa sai lopullisen innostuksen aikaiseksi.

Ovelaa laittaa ananas vain osittain vaa'alle ettei lehtien paino tule lisätyksi hintaan.

Kjäh, kjäh.

Kopion kuvat tuohon laittomasti ja oman käden oikeudella naamakirjasta. Poistan ne toki jos aiheuttaa mielipahaa ja kysyin julkaisijaltakin tähän oikein hyväksyntää. No, mennäänpä itse aiheeseen.

Tuossa ylläolevassa tapauksessa onneksi "ovela" mummo joka ristittäköön tässä työnimellä Janne-Annikki Kukkelispööksi ei onnistunut huijauksessaan. Kukkelispöön perheessä on kenties aina koitettu vähän varastaa toisen omaisuutta. Näinköhän olisi ollut samasta Kukkelispöön perheestä se mies mikä maanantaina sai kirjoitusinspiraation iskemään. Hän perkasi kukkakaalia kaupassa, että sen saisi halvemmalla. Ookoo, joidenkin mielestä tuo on varmaan oikein mutta kyllä se kauppias maksaa siitä kokonaisesta vihanneksesta hinnan x jonka mukaan kuluttaja maksaa sitten sille määrätyn - katteen sisältävän kilohinnan. Mikäli jokainen alkaisi silppuamaan vaikkapa juuri nuo mainitut kukkakaalit, ei vaadi hirmuisenkaan pitkää matematiikkaa että tovin päästä ne kilohinnat kuluttajille nousisivat. Jollainhan kauppiaankin pitää elää, vaikkei aina uskoisi.

Tekisi mieli haastatella tätä koko Kukkelispöön klaania ja kysyä mikseivät he samantien tee seuraavia asioita kauppareissulla tai ennen sitä (tai mistä hitosta mie tiiän vaikka tekisivätkin):

- Sitrushedelmät kannattaa myös kuoria ennen punnitusta eli pieni hedelmäveitsi mukaan kauppaan

- Banaanit toki kuoritaan kaupassa myös, nehän on helppo sinänsä kuoria eikä siihen tarvitse edes veistä. Mikäli varustaa kauppakassinsa videokameralaitteistolla (ja ehkä jonkinlaisella valokalustolla) niin siinä voi samalla tehdä äärimmäisen hauskaa huumoripätkää Hauskoihin Kotivideoihin. Ei muutakuin banaaninkuoret lattialle nurinpäin niin kyllä siihen joku akuankkamaisesti vielä liukastuu. Ja sepä on hauskaa se.

- Näppärää on myös ottaa matkaan perunankuorimaveitsi, sillä paskaako niistä perunankuorista maksamaan kun ei niitä tule syötyä kuitenkaan.

 - Mikäli herra Kukkelispöö (nimetään hänet vaikka Jimmyksi, koska Jimmy on erittäin perinteinen ja hauska nimi) omistaa vakuumikoneen ja aggregaatin niin luonnollisesti hän myös avaa vakumoidun ruodollisen lohifilepaketin, kaivaa asiapullosalkustaan leikkuulaudan ja fileerausvetsen, nyppäisee nahan ja ruodot pois sekä vakumoi fisun takaisin pakettiin. Näin hän säästää mukavan määrän rahaa jolla voi sitten vaikka käydä tankkaamassa sen aggregaatin. Ellei sitten ole fiksumpi imaista naapurilta bensat tankista, varastamistahan sekin on.

Huumorin alkulähteellä. Hyvän huumorin.

Irtokarkkihyllyllä muuten tuli taannoin törmättyä myös hassunkuriseen tapaukseen. Lähinnä voisi ehkä puhua jopa tragikoomisesta sillä tämä jantteri oli nähnyt takuulla ajanlaskua jo pitkän matkaa ennen väriteeveetä tai Paavo Nurmea. Tapahtumaketju sujui suunnilleen seuraavasti:

1. Käy katsomassa irtokarkkien kilohinta.
2. Klenkkaa karkkihyllylle ja vertaa kilohintaa irtokarkkien ja Fazerin Parhaiden välillä.
3. Muista muuttaa hinnat markoiksi.
4. Ota vähintään kaksi pussillista Fazerin parhaita matkaan ja suuntaa takaisin irtokarkkilaarille. Tarkista vielä kilohinta. Markkoina.
5. Totea itsellesi ääneen että irtokarkkeina nämä ovat halvempia. Muista suhista ässät. Tee huomio, että markkoina erotus on vielä isompi.
6. Avaa Fazerin Parhaat -pussi johonkin satunnaiseen karkkilaariin.
7. Nouki seuraavaksi pussiin (käsin) Kiss-Kiss sekä Jääkarhu-karkit ja jätä loput laarin pohjalle.
8. Suuntaa kassalle.
9. Etuile.
10. Maksa ostokset.
11. Muista kysyä - tai vähintään miettiä - että mitä se maksoikaan markkoina.

No niin no. Tulipa hyvä mieli vähän avautua. Vitsihän tähän tietty pitää vielä roiskaista ettei kellekään vaan jäisi yhtään hyvä mieli.

- Mitä pandan poikanen sanoi toiselle?
- Ei mitään sillä eihän pandat osaa puhua.